mukiloiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mukiloiminen (38)
- teonnimi verbistä mukiloida
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mukiloiminen | mukiloimiset |
| genetiivi | mukiloimisen | mukiloimisten mukiloimisien |
| partitiivi | mukiloimista | mukiloimisia |
| akkusatiivi | mukiloiminen; mukiloimisen |
mukiloimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mukiloimisessa | mukiloimisissa |
| elatiivi | mukiloimisesta | mukiloimisista |
| illatiivi | mukiloimiseen | mukiloimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mukiloimisella | mukiloimisilla |
| ablatiivi | mukiloimiselta | mukiloimisilta |
| allatiivi | mukiloimiselle | mukiloimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mukiloimisena (mukiloimisna) |
mukiloimisina |
| translatiivi | mukiloimiseksi | mukiloimisiksi |
| abessiivi | mukiloimisetta | mukiloimisitta |
| instruktiivi | – | mukiloimisin |
| komitatiivi | – | mukiloimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mukiloimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mukiloimis- | |