muhkeus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

muhkeus (40)[1]

  1. se, että on muhkea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmuhkeus/ tai /ˈmuhkeu̯s/
  • tavutus: muh‧ke‧us / muh‧keus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muhkeus muhkeudet
genetiivi muhkeuden muhkeuksien
partitiivi muhkeutta muhkeuksia
akkusatiivi muhkeus;
muhkeuden
muhkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi muhkeudessa muhkeuksissa
elatiivi muhkeudesta muhkeuksista
illatiivi muhkeuteen muhkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi muhkeudella muhkeuksilla
ablatiivi muhkeudelta muhkeuksilta
allatiivi muhkeudelle muhkeuksille
muut sijamuodot
essiivi muhkeutena muhkeuksina
translatiivi muhkeudeksi muhkeuksiksi
abessiivi muhkeudetta muhkeuksitta
instruktiivi muhkeuksin
komitatiivi muhkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo muhkeude-
vahva vartalo muhkeute-
konsonantti-
vartalo
muhkeut-

Etymologia[muokkaa]

sanan muhkea vartalosta muhke- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • muhkeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40