moukka

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

moukka (10)

  1. (halventava) käytökseltään sivistymätön henkilö; tomppeli, pölkkypää, hölmö, ääliö
    Senkin mokomakin moukka.
  2. (arkikieltä, shakki) sotilas
  3. (vanhahtava) talonpoika

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi moukka moukat
genetiivi moukan moukkien
(moukkain)
partitiivi moukkaa moukkia
akkusatiivi moukka; moukan moukat
sisäpaikallissijat
inessiivi moukassa moukissa
elatiivi moukasta moukista
illatiivi moukkaan moukkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi moukalla moukilla
ablatiivi moukalta moukilta
allatiivi moukalle moukille
muut sijamuodot
essiivi moukkana moukkina
translatiivi moukaksi moukiksi
abessiivi moukatta moukitta
instruktiivi moukin
komitatiivi moukkine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • moukan tuuri odottamaton, hyvä onni

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • moukka Kielitoimiston sanakirjassa