monottaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

monottaa (53-C) (taivutus[luo])[1]

  1. (puhekieltä, alun perin slangia) potkaista (kenkä jalassa)
  2. (slangia) pahoinpidellä potkimalla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmonot̪ːɑːˣ/
  • tavutus: mo‧not‧taa

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-C