monotonia
Ulkoasu
Katso myös: monotonía |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]monotonia
- se että on ominaisuuksiltaan monotoninen; monotonisuus
- Toisinaan saaristot rikkovat avoimen meren monotonian.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmonoˌt̪oniɑ/
- tavutus: mo‧no‧to‧ni‧a
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | monotonia | monotoniat |
genetiivi | monotonian | monotonioiden monotonioitten (monotoniain) |
partitiivi | monotoniaa | monotonioita |
akkusatiivi | monotonia; monotonian |
monotoniat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | monotoniassa | monotonioissa |
elatiivi | monotoniasta | monotonioista |
illatiivi | monotoniaan | monotonioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | monotonialla | monotonioilla |
ablatiivi | monotonialta | monotonioilta |
allatiivi | monotonialle | monotonioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | monotoniana | monotonioina |
translatiivi | monotoniaksi | monotonioiksi |
abessiivi | monotoniatta | monotonioitta |
instruktiivi | – | monotonioin |
komitatiivi | – | monotonioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | monotonia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. se että on ominaisuuksiltaan monotoninen; monotonisuus
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |