monoplegia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
monoplegia (12)
- yhden raajan tai lihasryhmän halvaus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monoplegia | monoplegiat |
| genetiivi | monoplegian | monoplegioiden monoplegioitten (monoplegiain) |
| partitiivi | monoplegiaa | monoplegioita |
| akkusatiivi | monoplegia; monoplegian |
monoplegiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monoplegiassa | monoplegioissa |
| elatiivi | monoplegiasta | monoplegioista |
| illatiivi | monoplegiaan | monoplegioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monoplegialla | monoplegioilla |
| ablatiivi | monoplegialta | monoplegioilta |
| allatiivi | monoplegialle | monoplegioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monoplegiana | monoplegioina |
| translatiivi | monoplegiaksi | monoplegioiksi |
| abessiivi | monoplegiatta | monoplegioitta |
| instruktiivi | – | monoplegioin |
| komitatiivi | – | monoplegioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | monoplegia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |