monimiehisyys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

monimiehisyys (40)

  1. se, että on monimiehinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi monimiehisyys monimiehisyydet
genetiivi monimiehisyyden monimiehisyyksien
partitiivi monimiehisyyttä monimiehisyyksiä
akkusatiivi monimiehisyys;
monimiehisyyden
monimiehisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi monimiehisyydessä monimiehisyyksissä
elatiivi monimiehisyydestä monimiehisyyksistä
illatiivi monimiehisyyteen monimiehisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi monimiehisyydellä monimiehisyyksillä
ablatiivi monimiehisyydeltä monimiehisyyksiltä
allatiivi monimiehisyydelle monimiehisyyksille
muut sijamuodot
essiivi monimiehisyytenä monimiehisyyksinä
translatiivi monimiehisyydeksi monimiehisyyksiksi
abessiivi monimiehisyydettä monimiehisyyksittä
instruktiivi monimiehisyyksin
komitatiivi monimiehisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo monimiehisyyde-
vahva vartalo monimiehisyyte-
konsonantti-
vartalo
monimiehisyyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan monimiehinen vartalosta monimiehis- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]