monikielisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
monikielisyys (40)
- se, että on monikielinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monikielisyys | monikielisyydet |
| genetiivi | monikielisyyden | monikielisyyksien |
| partitiivi | monikielisyyttä | monikielisyyksiä |
| akkusatiivi | monikielisyys; monikielisyyden |
monikielisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monikielisyydessä | monikielisyyksissä |
| elatiivi | monikielisyydestä | monikielisyyksistä |
| illatiivi | monikielisyyteen | monikielisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monikielisyydellä | monikielisyyksillä |
| ablatiivi | monikielisyydeltä | monikielisyyksiltä |
| allatiivi | monikielisyydelle | monikielisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monikielisyytenä | monikielisyyksinä |
| translatiivi | monikielisyydeksi | monikielisyyksiksi |
| abessiivi | monikielisyydettä | monikielisyyksittä |
| instruktiivi | – | monikielisyyksin |
| komitatiivi | – | monikielisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | monikielisyyde- | |
| vahva vartalo | monikielisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
monikielisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan monikielinen vartalosta monikielis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on monikielinen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- monikielisyys Kielitoimiston sanakirjassa
- monikielisyys Tieteen termipankissa