mongertaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mongertaa (54-K) (taivutus[luo])[1]

  1. (kielitiede) puhua epäselvästi käyttäen outoja sanoja ja virheellistä artikulointia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmoŋːert̪ɑːˣ/
  • tavutus: mon‧ger‧taa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 54-K