molo
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]molo (1)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | molo | molot |
| genetiivi | molon | molojen |
| partitiivi | moloa | moloja |
| akkusatiivi | molo; molon |
molot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | molossa | moloissa |
| elatiivi | molosta | moloista |
| illatiivi | moloon | moloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mololla | moloilla |
| ablatiivi | mololta | moloilta |
| allatiivi | mololle | moloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | molona | moloina |
| translatiivi | moloksi | moloiksi |
| abessiivi | molotta | moloitta |
| instruktiivi | – | moloin |
| komitatiivi | – | moloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | molo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Latina
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]molō (III) (akt. prees. inf. molere, ind. perf. y. 1. p. moluī, part. perf. molitus) (taivutus[luo])
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]molo yl. (3) (yks. määr. molon[luo], mon. epämäär. moloer[luo], mon. määr. moloerna[luo])