molekyyli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]
- (kemia) hiukkanen, joka koostuu toisiinsa kovalentti- tai ionisidoksilla liittyneistä atomeista
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmoleˌkyːli/
- tavutus: mo‧le‧kyy‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | molekyyli | molekyylit |
| genetiivi | molekyylin | molekyylien (molekyylein) |
| partitiivi | molekyyliä | molekyylejä |
| akkusatiivi | molekyyli; molekyylin |
molekyylit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | molekyylissä | molekyyleissä |
| elatiivi | molekyylistä | molekyyleistä |
| illatiivi | molekyyliin | molekyyleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | molekyylillä | molekyyleillä |
| ablatiivi | molekyyliltä | molekyyleiltä |
| allatiivi | molekyylille | molekyyleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | molekyylinä | molekyyleinä |
| translatiivi | molekyyliksi | molekyyleiksi |
| abessiivi | molekyylittä | molekyyleittä |
| instruktiivi | – | molekyylein |
| komitatiivi | – | molekyyleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | molekyyli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. hiukkanen, joka koostuu toisiinsa kovalentti- tai ionisidoksilla liittyneistä atomeista
Liittyvät sanat
[muokkaa]bisyklinen molekyyli, molekulaarinen, molekyylinen, molekyylien avaruusrakenne, monoatominen, funktionaalinen ryhmä
Yhdyssanat
[muokkaa]grammamolekyyli, molekyylibiologia, molekyyligenetiikka, molekyylikaava, molekyylimassa, molekyyliorbitaali, molekyylipaino, molekyylipilvi, molekyylirakenne, molekyylitaso, molekyylivoima, molekyyliyhdiste, vesimolekyyli
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5