moittinut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
moittinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä moittia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moittinut | moittineet |
| genetiivi | moittineen | moittineiden moittineitten |
| partitiivi | moittinutta | moittineita |
| akkusatiivi | moittinut; moittineen | moittineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moittineessa | moittineissa |
| elatiivi | moittineesta | moittineista |
| illatiivi | moittineeseen | moittineisiin moittineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moittineella | moittineilla |
| ablatiivi | moittineelta | moittineilta |
| allatiivi | moittineelle | moittineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moittineena | moittineina |
| translatiivi | moittineeksi | moittineiksi |
| abessiivi | moittineetta | moittineitta |
| instruktiivi | – | moittinein |
| komitatiivi | – | moittineine |