ministeriys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ministeriys (40)[1]

  1. se, että on ministeri; ministerinä oleminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ministeriys ministeriydet
genetiivi ministeriyden ministeriyksien
partitiivi ministeriyttä ministeriyksiä
akkusatiivi ministeriys;
ministeriyden
ministeriydet
sisäpaikallissijat
inessiivi ministeriydessä ministeriyksissä
elatiivi ministeriydestä ministeriyksistä
illatiivi ministeriyteen ministeriyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ministeriydellä ministeriyksillä
ablatiivi ministeriydeltä ministeriyksiltä
allatiivi ministeriydelle ministeriyksille
muut sijamuodot
essiivi ministeriytenä ministeriyksinä
translatiivi ministeriydeksi ministeriyksiksi
abessiivi ministeriydettä ministeriyksittä
instruktiivi ministeriyksin
komitatiivi ministeriyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ministeriyde-
vahva vartalo ministeriyte-
konsonantti-
vartalo
ministeriyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan ministeri vartalosta ministeri- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40