minge

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unei mingi
määräinen mingii
monikkounor mingi
määräinenmingilor

minge f. (määräinen: mingeamonikko: mingi, määräinen: mingile)

  1. pallo (peleissä)

Etymologia[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

minge

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä minema
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä minema

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • minge sanastossa "[PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik"