Siirry sisältöön

minevik

Wikisanakirjasta

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

minevik (minev`ik; gen mineviku, part minevikku)

  1. menneisyys, entisyys
    mineviku vari – menneisyyden varjo
    See toimus kauges minevikus. – Se tapahtui kaukaisessa menneisyydessä.
  2. (kielitiede) imperfekti

Taivutus

[muokkaa]
  Näytä/piilota taivutustaulukko
yksikkö monikko
nominatiiviminevikminevikud
genetiiviminevikuminevike
minevikkude
partitiiviminevikkuminevikke
minevikkusid
illatiiviminevikku
minevikusse
minevikesse
minevikkudesse
inessiiviminevikusminevikes
minevikkudes
elatiiviminevikustminevikest
minevikkudest
allatiiviminevikuleminevikele
minevikkudele
adessiiviminevikulminevikel
minevikkudel
ablatiiviminevikultminevikelt
minevikkudelt
translatiiviminevikuksminevikeks
minevikkudeks
terminatiiviminevikuniminevikeni
minevikkudeni
essiiviminevikunaminevikena
minevikkudena
abessiiviminevikutamineviketa
minevikkudeta
komitatiiviminevikugaminevikega
minevikkudega

Liittyvät sanat

[muokkaa]
imperfekti
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • minevik Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • Eesti keele põhisõnavara: PSV / minevik