mimiikka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- ajatusten ilmaisu sekä tunteiden ja mielentilojen ilmentäminen kasvonilmeiden ja eleiden avulla, äänetön elekieli
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmimiːkːɑ/
- tavutus: mi‧miik‧ka
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mimiikka | mimiikat |
genetiivi | mimiikan | mimiikoiden mimiikoitten mimiikkojen (mimiikkain) |
partitiivi | mimiikkaa | mimiikoita mimiikkoja |
akkusatiivi | mimiikka; mimiikan |
mimiikat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mimiikassa | mimiikoissa |
elatiivi | mimiikasta | mimiikoista |
illatiivi | mimiikkaan | mimiikkoihin mimiikoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mimiikalla | mimiikoilla |
ablatiivi | mimiikalta | mimiikoilta |
allatiivi | mimiikalle | mimiikoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mimiikkana | mimiikkoina mimiikoina |
translatiivi | mimiikaksi | mimiikoiksi |
abessiivi | mimiikatta | mimiikoitta |
instruktiivi | – | mimiikoin |
komitatiivi | – | mimiikoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | mimiika- | |
vahva vartalo | mimiikka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- mimiikka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A