miksaus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]miksaus (39)
- lukuisten eri raitojen voimakkuuksien ja sävyjen säätäminen mikserillä niin, että ne soivat toistensa suhteen halutulla tavalla ja eri äänet, esim. kitara, rummut, basso ja lauluraidat voi erottaa toisistaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmiksɑus/ tai /ˈmiksɑu̯s/
- tavutus: mik‧sa‧us / mik‧saus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miksaus | miksaukset |
| genetiivi | miksauksen | miksausten miksauksien |
| partitiivi | miksausta | miksauksia |
| akkusatiivi | miksaus; miksauksen |
miksaukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miksauksessa | miksauksissa |
| elatiivi | miksauksesta | miksauksista |
| illatiivi | miksaukseen | miksauksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miksauksella | miksauksilla |
| ablatiivi | miksaukselta | miksauksilta |
| allatiivi | miksaukselle | miksauksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miksauksena | miksauksina |
| translatiivi | miksaukseksi | miksauksiksi |
| abessiivi | miksauksetta | miksauksitta |
| instruktiivi | – | miksauksin |
| komitatiivi | – | miksauksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | miksaukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
miksaus- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- miksaus Kielitoimiston sanakirjassa