miinoittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
miinoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miinoittaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miinoittava | miinoittavat |
genetiivi | miinoittavan | miinoittavien (miinoittavain) |
partitiivi | miinoittavaa | miinoittavia |
akkusatiivi | miinoittava; miinoittavan | miinoittavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miinoittavassa | miinoittavissa |
elatiivi | miinoittavasta | miinoittavista |
illatiivi | miinoittavaan | miinoittaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miinoittavalla | miinoittavilla |
ablatiivi | miinoittavalta | miinoittavilta |
allatiivi | miinoittavalle | miinoittaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miinoittavana | miinoittavina |
translatiivi | miinoittavaksi | miinoittaviksi |
abessiivi | miinoittavatta | miinoittavitta |
instruktiivi | – | miinoittavin |
komitatiivi | – | miinoittavine |