miettivä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
miettivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miettiä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miettivä | miettivät |
| genetiivi | miettivän | miettivien (miettiväin) |
| partitiivi | miettivää | miettiviä |
| akkusatiivi | miettivä; miettivän | miettivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miettivässä | miettivissä |
| elatiivi | miettivästä | miettivistä |
| illatiivi | miettivään | miettiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miettivällä | miettivillä |
| ablatiivi | miettivältä | miettiviltä |
| allatiivi | miettivälle | miettiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miettivänä | miettivinä |
| translatiivi | miettiväksi | miettiviksi |
| abessiivi | miettivättä | miettivittä |
| instruktiivi | – | miettivin |
| komitatiivi | – | miettivine |