miettivä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]miettivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miettiä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miettivä | miettivät |
| genetiivi | miettivän | miettivien (miettiväin) |
| partitiivi | miettivää | miettiviä |
| akkusatiivi | miettivä; miettivän |
miettivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miettivässä | miettivissä |
| elatiivi | miettivästä | miettivistä |
| illatiivi | miettivään | miettiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miettivällä | miettivillä |
| ablatiivi | miettivältä | miettiviltä |
| allatiivi | miettivälle | miettiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miettivänä | miettivinä |
| translatiivi | miettiväksi | miettiviksi |
| abessiivi | miettivättä | miettivittä |
| instruktiivi | – | miettivin |
| komitatiivi | – | miettivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | miettivä- | |
| vahva vartalo | miettivä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |