miero

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

miero

  1. (ylätyyliä) kodin ulkopuolinen maailma; kulkurina tai hylättynä kodittomana (kerjäläisenä) maailmalla olo

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmie̯ro/
  • tavutus: mie‧ro

Etymologia[muokkaa]

Venäjän tai itäslaavin variantin maailmaa tarkoittavasta sanasta; venäjän мир ("mir").

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • joutua mieron tielle

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • miero Kielitoimiston sanakirjassa