mieltyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mieltyminen (38)
- teonnimi verbistä mieltyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mieltyminen | mieltymiset |
| genetiivi | mieltymisen | mieltymisten mieltymisien |
| partitiivi | mieltymistä | mieltymisiä |
| akkusatiivi | mieltyminen; mieltymisen |
mieltymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mieltymisessä | mieltymisissä |
| elatiivi | mieltymisestä | mieltymisistä |
| illatiivi | mieltymiseen | mieltymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mieltymisellä | mieltymisillä |
| ablatiivi | mieltymiseltä | mieltymisiltä |
| allatiivi | mieltymiselle | mieltymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mieltymisenä (mieltymisnä) |
mieltymisinä |
| translatiivi | mieltymiseksi | mieltymisiksi |
| abessiivi | mieltymisettä | mieltymisittä |
| instruktiivi | – | mieltymisin |
| komitatiivi | – | mieltymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mieltymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mieltymis- | |