mielisteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mielisteleminen (38)
- teonnimi verbistä mielistellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mielisteleminen | mielistelemiset |
| genetiivi | mielistelemisen | mielistelemisten mielistelemisien |
| partitiivi | mielistelemistä | mielistelemisiä |
| akkusatiivi | mielisteleminen; mielistelemisen |
mielistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielistelemisessä | mielistelemisissä |
| elatiivi | mielistelemisestä | mielistelemisistä |
| illatiivi | mielistelemiseen | mielistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielistelemisellä | mielistelemisillä |
| ablatiivi | mielistelemiseltä | mielistelemisiltä |
| allatiivi | mielistelemiselle | mielistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielistelemisenä (mielistelemisnä) |
mielistelemisinä |
| translatiivi | mielistelemiseksi | mielistelemisiksi |
| abessiivi | mielistelemisettä | mielistelemisittä |
| instruktiivi | – | mielistelemisin |
| komitatiivi | – | mielistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mielistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mielistelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi mielistellä (vokaalivartalo mielistele-) + johdin -minen