miehittäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
miehittäminen (38)
- teonnimi verbistä miehittää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | miehittäminen | miehittämiset |
| genetiivi | miehittämisen | miehittämisten miehittämisien |
| partitiivi | miehittämistä | miehittämisiä |
| akkusatiivi | miehittäminen; miehittämisen |
miehittämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | miehittämisessä | miehittämisissä |
| elatiivi | miehittämisestä | miehittämisistä |
| illatiivi | miehittämiseen | miehittämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | miehittämisellä | miehittämisillä |
| ablatiivi | miehittämiseltä | miehittämisiltä |
| allatiivi | miehittämiselle | miehittämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | miehittämisenä (miehittämisnä) |
miehittämisinä |
| translatiivi | miehittämiseksi | miehittämisiksi |
| abessiivi | miehittämisettä | miehittämisittä |
| instruktiivi | – | miehittämisin |
| komitatiivi | – | miehittämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | miehittämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
miehittämis- | |