mie

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

mie (21) (taivutusvartalo miu-, vain yksikkö)

  1. (persoonapronomini, murteellinen) Pohjois-Karjalassa ja kaakkoismurteissa sekä perusmuoto pohjoismurteissa: minä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmie̯/
  • tavutus: mie

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mie
genetiivi miun
miu
partitiivi minnuu
(minuu)
miuta
akkusatiivi miut
sisäpaikallissijat
inessiivi miussa
(miusa)
elatiivi miusta
illatiivi minnuun
(minnuu)
miuhun
ulkopaikallissijat
adessiivi miulla
(miula)
ablatiivi miulta
allatiivi miulle
(miule)
muut sijamuodot
essiivi miuna
translatiivi miuksi
abessiivi miutta
instruktiivi
komitatiivi

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaiset puhekieliset sanat
, mää, miä, meikä
Saman murrealueen muut persoonapronominit

Italia[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

le mie f.

  1. (possessiivinen) monikon feminiinimuoto sanasta mio; minun ... -ni

Romania[muokkaa]

Numeraali[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unei mii
määräinen miei
monikkounor mii
määräinenmiilor

mie f. (määräinen: miamonikko: mii, määräinen: miile)

  1. (kardinaaliluku) tuhat
    o mie de ani – tuhat vuotta
    de o mie de ori pe zi – tuhat kertaa päivässä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Swahili[muokkaa]

Pronomini[muokkaa]

mie

  1. (persoonapronomini) minä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymi[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Abdulla Anu―Halme Riikka―Harjula Lotta―Pesari-Pajunen Marjukka: Swahili―suomi―swahili -sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2002, ISBN 951-746-345-6.