meze
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]meze (8)
- Lähi-idän, itäisen Välimeren ja Balkanin alueilla suosittu alkuruokalajitelma; siihen kuuluva ruoka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | meze | mezet |
| genetiivi | mezen | mezejen (mezein) |
| partitiivi | mezeä | mezejä |
| akkusatiivi | meze; mezen |
mezet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mezessä | mezeissä |
| elatiivi | mezestä | mezeistä |
| illatiivi | mezeen | mezeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mezellä | mezeillä |
| ablatiivi | mezeltä | mezeiltä |
| allatiivi | mezelle | mezeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mezenä | mezeinä |
| translatiivi | mezeksi | mezeiksi |
| abessiivi | mezettä | mezeittä |
| instruktiivi | – | mezein |
| komitatiivi | – | mezeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | meze- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |