metsuri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- metsänhoidon ammattilainen, joka kaataa, karsii ja katkoo puita
- Metsureita ovat nykyään korvanneet monitoimikoneet.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmet̪suri/
- tavutus: met‧su‧ri
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | metsuri | metsurit |
genetiivi | metsurin | metsurien metsureiden metsureitten |
partitiivi | metsuria | metsureita metsureja |
akkusatiivi | metsuri; metsurin |
metsurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | metsurissa | metsureissa |
elatiivi | metsurista | metsureista |
illatiivi | metsuriin | metsureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | metsurilla | metsureilla |
ablatiivi | metsurilta | metsureilta |
allatiivi | metsurille | metsureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | metsurina | metsureina |
translatiivi | metsuriksi | metsureiksi |
abessiivi | metsuritta | metsureitta |
instruktiivi | – | metsurein |
komitatiivi | – | metsureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | metsuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Yleisradion Metsäradion kilpailussa 1960-luvun lopulla tai 1970-luvun kilpailussa keksitty termi
Käännökset[muokkaa]
1. metsänhoidon ammattilainen, joka kaataa, karsii ja katkoo puita
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- metsuri Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Metsuri. Kotimaisten kielten keskus
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6