metso

Suomi

urosmetso

[1] Naarasmetso eli koppelo

Substantiivi

metso (1)

1. suurikokoinen metsäkanalintu (Tetrao urogallus)
2. (lähinnä monikossa) metsojen suvun (Tetrao) laji tai yksilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈmet̪so/
• tavutus: met‧so

Etymologia

Sana voi olla balttilaisperäisen metsä-sanan johdos. Se voi olla myös suomalais-ugrilainen sana *menčV (V = määrittelemätön vokaali), jonka odotuksenmukainen itämerensuomen muoto olisi *meto. Tähän sanaan olisi sitten myöhemmin lainattu metsä-sana on vaikuttanut.

Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.

Käännökset

1. eräs Suomessakin esiintyvä suurikokoinen metsäkanalintu

englanti: capercaillie, wood grouse latina: tetrao m. latvia: mednis m. liettua: kurtinys m. puola: głuszec m. ranska: coq de bruyère m. ruotsi: tjäder

saksa: Auerhahn m. slovakki: hlucháň m. turkki: orman horozu, çalı horozu ukraina: глухар m., глушець m., глухань m. venäjä: глухарь m. viro: metsis

2. Tetrao-suvun lintu

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yläkäsitteet

• metsäkanalinnut

Vieruskäsitteet

kaukasianteeri

kiiruna

koppelo

korpimetso

mehtikana

metso

metsäkana

metsäkanalinnut

pyy

riekko

teeri

Yhdyssanat

karimetso, korpimetso, merimetso, metsokukko, siperianmetso, ukkometso, urosmetso

Aiheesta muualla

• metso Kielitoimiston sanakirjassa
• metso Suomen murteiden sanakirjassa
• metso Tieteen termipankissa
• metso Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 5257 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa