metsik
Viro
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]metsik (gen metsiku, part metsikut)
- villi, kesytön
- metsik loodus – villi luonto
- metsikud hõimud – villiheimot
- Aed läks metsikuks. – Puutarha villiintyi.
- Metsik Lääs ‒ Villi länsi
- villi, kesyttämätön, luonnonvarainen
- Aafrika metskass ehk ookerkass on kodukassi metsik eellane. – Afrikanvillikissa eli aavikkokissa on kotikissan villi edeltäjä.
- hurja, huima, huikea; hillitön, raisu, silmitön
- metsik pidu – villit bileet
- eluviisi metsik muutumine – elämäntavan hurja muuttuminen
- raiskas metsikuid summasid raha – tuhlasi hurjia summia rahaa
- (ihmisestä, ulkonäöstä) ruokkoamaton, epäsiisti
- villi, järjestöön kuulumaton
Taivutus
[muokkaa] Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | metsik | metsikud |
| genetiivi | metsiku | metsikute |
| partitiivi | metsikut | metsikuid |
| illatiivi | metsikusse | metsikutesse metsikuisse |
| inessiivi | metsikus | metsikutes metsikuis |
| elatiivi | metsikust | metsikutest metsikuist |
| allatiivi | metsikule | metsikutele metsikuile |
| adessiivi | metsikul | metsikutele metsikuil |
| ablatiivi | metsikult | metsikutelt metsikuilt |
| translatiivi | metsikuks | metsikuteks metsikuiks |
| terminatiivi | metsikuni | metsikuteni |
| essiivi | metsikuna | metsikutena |
| abessiivi | metsikuta | metsikuteta |
| komitatiivi | metsikuga | metsikutega |