metsänhaltia

Suomi

Substantiivi

metsänhaltia (12)

1. (mytologia) euraasialaisissa kansantarustoissa metsässä esiintyvä mies- tai naispuolinen olento, joka on kooltaan ympäristönsä mukainen

   Joillekin metsänhaltia on pelättävä, toisille ystävällinen ja hyväntahtoinen hahmo.

Liittyvät sanat

• hiisi
• metsänemäntä
• metsänneito

Rinnakkaismuodot

• metsänhaltija

Aiheesta muualla

• metsänhaltia Kielitoimiston sanakirjassa