mesta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mesta (9)[1]

  1. (slangia) paikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmest̪ɑ/
  • tavutus: mes‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mesta mestat
genetiivi mestan mestojen
(mestain)
partitiivi mestaa mestoja
akkusatiivi mesta;
mestan
mestat
sisäpaikallissijat
inessiivi mestassa mestoissa
elatiivi mestasta mestoista
illatiivi mestaan mestoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mestalla mestoilla
ablatiivi mestalta mestoilta
allatiivi mestalle mestoille
muut sijamuodot
essiivi mestana mestoina
translatiivi mestaksi mestoiksi
abessiivi mestatta mestoitta
instruktiivi mestoin
komitatiivi mestoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mesta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mesta Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9