mennen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mennen

  1. (taivutusmuoto) potentiaalin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mennä
  2. (taivutusmuoto) 2. infinitiivin aktiivin instruktiivimuoto verbistä mennä

Liittyvät sanonnat[muokkaa]

Hollanti[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

mennen (taivutus)

  1. (kirjaimellisesti) ohjastaa valjakkoa
  2. ohjastaa valjakon vetämää ajoneuvoa (varsinkin vaunuja) tai auraa
  3. toimittaa perille tällaisella ajoneuvolla kuljetettu kuorma
  4. (kuvaannollisesti) ottaa johtoonsa, saattaa, opastaa, komentaa (joukkoja), ohjata ihmisiä tai tapahtumia
  5. olla osaltaan mukana jossakin yllä mainituista

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mennen

  1. (taivutusmuoto) monikon määräinen muoto sanasta men