menettää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
menettää (53-C) (taivutus[luo])
- joutua eroon jostakin omistamastaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmenet̪ːæːˣ/
- tavutus: me‧net‧tää
Etymologia[muokkaa]
kausatiivijohdos verbistä mennä
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: menetys
Idiomit[muokkaa]
- menettää henkensä
- menehtyä, kuolla
- menettää malttinsa
- hermostua
Aiheesta muualla[muokkaa]
- menettää Kielitoimiston sanakirjassa