menetteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
menetteleminen (38)
- teonnimi verbistä menetellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | menetteleminen | menettelemiset |
| genetiivi | menettelemisen | menettelemisten menettelemisien |
| partitiivi | menettelemistä | menettelemisiä |
| akkusatiivi | menetteleminen; menettelemisen |
menettelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | menettelemisessä | menettelemisissä |
| elatiivi | menettelemisestä | menettelemisistä |
| illatiivi | menettelemiseen | menettelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | menettelemisellä | menettelemisillä |
| ablatiivi | menettelemiseltä | menettelemisiltä |
| allatiivi | menettelemiselle | menettelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | menettelemisenä (menettelemisnä) |
menettelemisinä |
| translatiivi | menettelemiseksi | menettelemisiksi |
| abessiivi | menettelemisettä | menettelemisittä |
| instruktiivi | – | menettelemisin |
| komitatiivi | – | menettelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | menettelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
menettelemis- | |