mellakoija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mellakoija (10)
- henkilö, joka mellakoi, osallistuu mellakkaan
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmelːɑˌkoi̯jɑ/
- tavutus: mel‧la‧koi‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mellakoija | mellakoijat |
| genetiivi | mellakoijan | mellakoijien (mellakoijain) |
| partitiivi | mellakoijaa | mellakoijia |
| akkusatiivi | mellakoija; mellakoijan |
mellakoijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mellakoijassa | mellakoijissa |
| elatiivi | mellakoijasta | mellakoijista |
| illatiivi | mellakoijaan | mellakoijiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mellakoijalla | mellakoijilla |
| ablatiivi | mellakoijalta | mellakoijilta |
| allatiivi | mellakoijalle | mellakoijille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mellakoijana | mellakoijina |
| translatiivi | mellakoijaksi | mellakoijiksi |
| abessiivi | mellakoijatta | mellakoijitta |
| instruktiivi | – | mellakoijin |
| komitatiivi | – | mellakoijine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mellakoija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi mellakoida (vartalo mellakoi- ) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka mellakoi, osallistuu mellakkaan
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- mellakoija Kielitoimiston sanakirjassa