medisiinari

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

medisiinari (6)[1]

  1. (arkikieltä) henkilö, joka opiskelee lääketiedettä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmediˌsiːnɑri/
  • tavutus: me‧di‧sii‧na‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi medisiinari medisiinarit
genetiivi medisiinarin medisiinarien
medisiinareiden
medisiinareitten
partitiivi medisiinaria medisiinareita
medisiinareja
akkusatiivi medisiinari;
medisiinarin
medisiinarit
sisäpaikallissijat
inessiivi medisiinarissa medisiinareissa
elatiivi medisiinarista medisiinareista
illatiivi medisiinariin medisiinareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi medisiinarilla medisiinareilla
ablatiivi medisiinarilta medisiinareilta
allatiivi medisiinarille medisiinareille
muut sijamuodot
essiivi medisiinarina medisiinareina
translatiivi medisiinariksi medisiinareiksi
abessiivi medisiinaritta medisiinareitta
instruktiivi medisiinarein
komitatiivi medisiinareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo medisiinari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • Sana juontaa latinan sanasta medicinum, medisiina, parantamisen taito.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6