medisiinari
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]medisiinari (6)
- (arkikieltä) henkilö, joka opiskelee lääketiedettä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmediˌsiːnɑri/
- tavutus: me‧di‧sii‧na‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | medisiinari | medisiinarit |
| genetiivi | medisiinarin | medisiinarien medisiinareiden medisiinareitten |
| partitiivi | medisiinaria | medisiinareita medisiinareja |
| akkusatiivi | medisiinari; medisiinarin |
medisiinarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | medisiinarissa | medisiinareissa |
| elatiivi | medisiinarista | medisiinareista |
| illatiivi | medisiinariin | medisiinareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | medisiinarilla | medisiinareilla |
| ablatiivi | medisiinarilta | medisiinareilta |
| allatiivi | medisiinarille | medisiinareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | medisiinarina | medisiinareina |
| translatiivi | medisiinariksi | medisiinareiksi |
| abessiivi | medisiinaritta | medisiinareitta |
| instruktiivi | – | medisiinarein |
| komitatiivi | – | medisiinareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | medisiinari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- Sana juontaa latinan sanasta medicinum, medisiina, parantamisen taito.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- medisiinari Kielitoimiston sanakirjassa