matkija

Suomi

Substantiivi

matkija (12)

henkilö, joka matkii jotakin tai jotakuta
matkijoiden suvun (Mimus) laji tai yksilö
(lähinnä monikossa) matkijoiden heimon (Mimidae) laji tai yksilö

Ääntäminen

IPA: /ˈmɑt̪kijɑ/
tavutus: mat‧ki‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	matkija	matkijat
genetiivi	matkijan	matkijoiden matkijoitten (matkijain)
partitiivi	matkijaa	matkijoita
akkusatiivi	matkija; matkijan	matkijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	matkijassa	matkijoissa
elatiivi	matkijasta	matkijoista
illatiivi	matkijaan	matkijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	matkijalla	matkijoilla
ablatiivi	matkijalta	matkijoilta
allatiivi	matkijalle	matkijoille
muut sijamuodot
essiivi	matkijana	matkijoina
translatiivi	matkijaksi	matkijoiksi
abessiivi	matkijatta	matkijoitta
instruktiivi	–	matkijoin
komitatiivi	–	matkijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	matkija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi matkia + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka matkii jotakin tai jotakuta

englanti: imitator, wannabe

2. Mimus-suvun lintu

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

3. Mimidae-heimon lintu