matkija

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

matkija (12)

  1. henkilö, joka matkii jotakin tai jotakuta
  2. matkijoiden suvun (Mimus) laji tai yksilö
  3. (lähinnä monikossa) matkijoiden heimon (Mimidae) laji tai yksilö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑt̪kijɑ/
  • tavutus: mat‧ki‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matkija matkijat
genetiivi matkijan matkijoiden
matkijoitten
(matkijain)
partitiivi matkijaa matkijoita
akkusatiivi matkija;
matkijan
matkijat
sisäpaikallissijat
inessiivi matkijassa matkijoissa
elatiivi matkijasta matkijoista
illatiivi matkijaan matkijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi matkijalla matkijoilla
ablatiivi matkijalta matkijoilta
allatiivi matkijalle matkijoille
muut sijamuodot
essiivi matkijana matkijoina
translatiivi matkijaksi matkijoiksi
abessiivi matkijatta matkijoitta
instruktiivi matkijoin
komitatiivi matkijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo matkija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

chilenmatkija, darwininmatkija, galapagosinmatkija, isomatkija, kaktusmatkija, keltanokkamatkija, kveekarimatkija, kylämatkija, marunamatkija, naamiomatkija, naukumatkija, patagonianmatkija, sancristobalinmatkija, silkkimatkija, sinimatkija, sirppimatkija, socorronmatkija, suomurintamatkija, taiturimatkija, tropiikkimatkija, valkorintamatkija, valkosiipimatkija, vampyyrimatkija, vuorimatkija

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • matkija Kielitoimiston sanakirjassa