matkia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

matkia (61) (taivutus[luo])

  1. jäljitellä, apinoida

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑt̪kiɑˣ/
  • tavutus: mat‧ki‧a

Etymologia[muokkaa]

Johdos sanasta matka. Matkiminen on alunperin tarkoittainut perässä kulkemista. Vrt. jälki, jäljitellä.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

matkimiskyky, matkimistaito

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • matkia Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004