martous
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että on marto
- Martouden syynä voivat olla geneettiset tekijät tai ympäristön vaikutukset. (fi.wikipedia)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑrt̪ous/ tai /ˈmɑrt̪ou̯s/
- tavutus: mar‧to‧us / mar‧tous
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | martous | martoudet |
| genetiivi | martouden | martouksien |
| partitiivi | martoutta | martouksia |
| akkusatiivi | martous; martouden |
martoudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | martoudessa | martouksissa |
| elatiivi | martoudesta | martouksista |
| illatiivi | martouteen | martouksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | martoudella | martouksilla |
| ablatiivi | martoudelta | martouksilta |
| allatiivi | martoudelle | martouksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | martoutena | martouksina |
| translatiivi | martoudeksi | martouksiksi |
| abessiivi | martoudetta | martouksitta |
| instruktiivi | – | martouksin |
| komitatiivi | – | martouksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | martoude- | |
| vahva vartalo | martoute- | |
| konsonantti- vartalo |
martout- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan marto vartalosta marto- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on marto
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40