marmattaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
marmattaa (53-C) (taivutus[luo])
- olla tyytymätön, valittaa jostakin; ks. motkottaa
- Hän marmatti koko päivän siitä, kuinka epämukava hänen sänkynsä oli ollut.
Käännökset[muokkaa]
1. olla tyytymätön, valittaa jostakin, motkottaa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: marmatus, marmattaja
- verbit: frekventatiivinen marmatella
Aiheesta muualla[muokkaa]
- marmattaa Kielitoimiston sanakirjassa