marja
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]marja (9)
- (kasvitiede) mehevä, usein pensas- tai varpukasvin hedelmä, jonka seinämä on kokonaan hedelmämaltoa
- (arkikieltä) pieni hedelmä tai vastaava
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑrjɑ/
- tavutus: mar‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | marja | marjat |
| genetiivi | marjan | marjojen (marjain) |
| partitiivi | marjaa | marjoja |
| akkusatiivi | marja; marjan |
marjat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | marjassa | marjoissa |
| elatiivi | marjasta | marjoista |
| illatiivi | marjaan | marjoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | marjalla | marjoilla |
| ablatiivi | marjalta | marjoilta |
| allatiivi | marjalle | marjoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | marjana | marjoina |
| translatiivi | marjaksi | marjoiksi |
| abessiivi | marjatta | marjoitta |
| instruktiivi | – | marjoin |
| komitatiivi | – | marjoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | marja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Huomautukset
[muokkaa]Etymologia
[muokkaa]suomalais-ugrilainen[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]- marjaskarhu
- marjastaja
- marjastus
- käenkaali-oravanmarjatyyppi
- variksenmarja-mustikkatyyppi
- variksenmarja-puolukkatyyppi
Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]boysenmarja, happomarja, hillomarja, hunajamarja, karhunmarja, karviaismarja, katajanmarja, konnanmarja, laakerinmarja, lemmonmarja, lumimarja, luumarja, marja-aika, marjahillo, marjakasvi, marjakiisseli, marjakuusi, marjamaa, marjamaito, marjamehu, marjanpoimija, marjanpoiminta, marjanpoimuri, marjanpuhdistin, marjanviljelijä, marjanviljely, marjaomenapuu, marjapaikka, marjapensas, marjapiirakka, marjapuska, marjapussi, marjapuuro, marjapuuronpunainen, marjasato, marjasinikuusama, marjasose, marjasäilyke, marjaterttu, marjatila, marjatomaatti, marjatuokkonen, marjaviini, marjavuosi, mesimarja, metsämarja, mustaviinimarja, oravanmarja, pakastemarja, pihlajanmarja, pohjusmarja, puutarhamarja, riekonmarja, riidenmarja, ruusunmarja, sianmarja, sudenmarja, taikinamarja, tuomenmarja, tyrnimarja, variksenmarja, viinimarja
Idiomit
[muokkaa]- lähteä herrain kanssa marjaan – kärsiä jälkikäteen siitä, että on sopinut jotakin henkilön kanssa jolla on parempi asiantuntemus
- olla kuin kaksi marjaa – toistensa näköiset tai muuten samankaltaiset
Aiheesta muualla
[muokkaa]- marja Kielitoimiston sanakirjassa
- marja Tieteen termipankissa
- marja Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 1064 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 159. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.