mannermaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mannermaisuus (40)

  1. se, että on mannermainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mannermaisuus mannermaisuudet
genetiivi mannermaisuuden mannermaisuuksien
partitiivi mannermaisuutta mannermaisuuksia
akkusatiivi mannermaisuus;
mannermaisuuden
mannermaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi mannermaisuudessa mannermaisuuksissa
elatiivi mannermaisuudesta mannermaisuuksista
illatiivi mannermaisuuteen mannermaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi mannermaisuudella mannermaisuuksilla
ablatiivi mannermaisuudelta mannermaisuuksilta
allatiivi mannermaisuudelle mannermaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi mannermaisuutena mannermaisuuksina
translatiivi mannermaisuudeksi mannermaisuuksiksi
abessiivi mannermaisuudetta mannermaisuuksitta
instruktiivi mannermaisuuksin
komitatiivi mannermaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mannermaisuude-
vahva vartalo mannermaisuute-
konsonantti-
vartalo
mannermaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan mannermainen vartalosta mannermais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]