mandriitta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mandriitta (9-C)

  1. ortodoksisen luostarin esimies

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mandriitta mandriitat
genetiivi mandriitan mandriittojen
(mandriittain)
partitiivi mandriittaa mandriittoja
akkusatiivi mandriitta;
mandriitan
mandriitat
sisäpaikallissijat
inessiivi mandriitassa mandriitoissa
elatiivi mandriitasta mandriitoista
illatiivi mandriittaan mandriittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mandriitalla mandriitoilla
ablatiivi mandriitalta mandriitoilta
allatiivi mandriitalle mandriitoille
muut sijamuodot
essiivi mandriittana mandriittoina
translatiivi mandriitaksi mandriitoiksi
abessiivi mandriitatta mandriitoitta
instruktiivi mandriitoin
komitatiivi mandriittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mandriita-
vahva vartalo mandriitta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]