makoilu

Suomi

Substantiivi

makoilu (2)

makoileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈmɑkoi̯lu/
tavutus: ma‧koi‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	makoilu	makoilut
genetiivi	makoilun	makoilujen makoiluiden makoiluitten
partitiivi	makoilua	makoiluita makoiluja
akkusatiivi	makoilu; makoilun	makoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	makoilussa	makoiluissa
elatiivi	makoilusta	makoiluista
illatiivi	makoiluun	makoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	makoilulla	makoiluilla
ablatiivi	makoilulta	makoiluilta
allatiivi	makoilulle	makoiluille
muut sijamuodot
essiivi	makoiluna	makoiluina
translatiivi	makoiluksi	makoiluiksi
abessiivi	makoilutta	makoiluitta
instruktiivi	–	makoiluin
komitatiivi	–	makoiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	makoilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi makoilla (vokaalivartalo makoile- ) + johdin -u

Käännökset

1. makoileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

makoilu Kielitoimiston sanakirjassa