mainonta

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mainonta (9-J)[1]

  1. (markkinointi) yksi markkinointiviestinnän keinoista: mainosten laatiminen ja julkaiseminen eri medioissa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mainonta mainonnat
genetiivi mainonnan mainontojen
(mainontain)
partitiivi mainontaa mainontoja
akkusatiivi mainonta;
mainonnan
mainonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi mainonnassa mainonnoissa
elatiivi mainonnasta mainonnoista
illatiivi mainontaan mainontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mainonnalla mainonnoilla
ablatiivi mainonnalta mainonnoilta
allatiivi mainonnalle mainonnoille
muut sijamuodot
essiivi mainontana mainontoina
translatiivi mainonnaksi mainonnoiksi
abessiivi mainonnatta mainonnoitta
instruktiivi mainonnoin
komitatiivi mainontoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • -nta-johdos ’mainostamista’ merkitsemään ehdotetusta mainoa-verbistä[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

julistemainonta, mielikuvamainonta, piilomainonta, postimainonta, radiomainonta, tekstimainonta, verkkomainonta

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J
  2. Reklaami on nyt mainos. Suomen kuvalehti, 24.3.1928, nro 13, s. 15. Kansalliskirjasto.