maininki
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (ilmatiede) tuulen nostama usein yksinäinen aalto, joka etenee vielä tuulen laannuttua
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑiniŋki/
- tavutus: mai‧nin‧ki
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maininki | mainingit |
| genetiivi | mainingin | maininkien (maininkein) |
| partitiivi | maininkia | maininkeja |
| akkusatiivi | maininki; mainingin |
mainingit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mainingissa | mainingeissa |
| elatiivi | mainingista | mainingeista |
| illatiivi | maininkiin | maininkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mainingilla | mainingeilla |
| ablatiivi | mainingilta | mainingeilta |
| allatiivi | mainingille | mainingeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maininkina | maininkeina |
| translatiivi | mainingiksi | mainingeiksi |
| abessiivi | mainingitta | mainingeitta |
| instruktiivi | – | mainingein |
| komitatiivi | – | maininkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mainingi- | |
| vahva vartalo | maininki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |