mahtailevuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]mahtailevuus (40)
- mahtaileva käytös tai asenne
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mahtailevuus | mahtailevuudet |
| genetiivi | mahtailevuuden | mahtailevuuksien |
| partitiivi | mahtailevuutta | mahtailevuuksia |
| akkusatiivi | mahtailevuus; mahtailevuuden |
mahtailevuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mahtailevuudessa | mahtailevuuksissa |
| elatiivi | mahtailevuudesta | mahtailevuuksista |
| illatiivi | mahtailevuuteen | mahtailevuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mahtailevuudella | mahtailevuuksilla |
| ablatiivi | mahtailevuudelta | mahtailevuuksilta |
| allatiivi | mahtailevuudelle | mahtailevuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mahtailevuutena | mahtailevuuksina |
| translatiivi | mahtailevuudeksi | mahtailevuuksiksi |
| abessiivi | mahtailevuudetta | mahtailevuuksitta |
| instruktiivi | – | mahtailevuuksin |
| komitatiivi | – | mahtailevuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mahtailevuude- | |
| vahva vartalo | mahtailevuute- | |
| konsonantti- vartalo |
mahtailevuut- | |