mahtaileva
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]mahtaileva (10) (komparatiivi mahtailevampi, superlatiivi mahtailevin) (taivutus[luo])
- näyttävä, suurellinen, teennäinen; sellainen, joka mahtailee
Etymologia
[muokkaa]- aktiivin partisiipin preesens verbistä mahtailla
Käännökset
[muokkaa]1. teennäinen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]mahtaileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mahtailla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mahtaileva | mahtailevat |
| genetiivi | mahtailevan | mahtailevien (mahtailevain) |
| partitiivi | mahtailevaa | mahtailevia |
| akkusatiivi | mahtaileva; mahtailevan |
mahtailevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mahtailevassa | mahtailevissa |
| elatiivi | mahtailevasta | mahtailevista |
| illatiivi | mahtailevaan | mahtaileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mahtailevalla | mahtailevilla |
| ablatiivi | mahtailevalta | mahtailevilta |
| allatiivi | mahtailevalle | mahtaileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mahtailevana | mahtailevina |
| translatiivi | mahtailevaksi | mahtaileviksi |
| abessiivi | mahtailevatta | mahtailevitta |
| instruktiivi | – | mahtailevin |
| komitatiivi | – | mahtailevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | mahtaileva- | |
| vahva vartalo | mahtaileva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |