maaru

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maaru (1)[1]

  1. (leikkimielinen) maha

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːru/
  • tavutus: maa‧ru

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maaru maarut
genetiivi maarun maarujen
partitiivi maarua maaruja
akkusatiivi maaru;
maarun
maarut
sisäpaikallissijat
inessiivi maarussa maaruissa
elatiivi maarusta maaruista
illatiivi maaruun maaruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maarulla maaruilla
ablatiivi maarulta maaruilta
allatiivi maarulle maaruille
muut sijamuodot
essiivi maaruna maaruina
translatiivi maaruksi maaruiksi
abessiivi maarutta maaruitta
instruktiivi maaruin
komitatiivi maaruine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo maaru-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • maaru Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1