maanpako
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
maanpako
- karkotus tai pako kotimaasta vainon tms. vuoksi
- oleskelu ulkomailla em. syistä; maanpakolaisuus
- Norjan kuningas ja hallitus olivat saksalaismiehityksen aikana maanpaossa Englannissa.
- Vapaan Puolan hallitus toimi maanpaossa Lontoossa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan ja Neuvostoliiton jaettua Puolan keskenään.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈmɑːnˌpɑko/
- tavutus: maan‧pa‧ko
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. karkotus tai pako kotimaasta vainon tms. vuoksi
|
2. oleskelu ulkomailla em. syistä; maanpakolaisuus
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- maanpako Kielitoimiston sanakirjassa