maanpako

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maanpako

  1. karkotus tai pako kotimaasta vainon tms. vuoksi
  2. oleskelu ulkomailla em. syistä; maanpakolaisuus
    Norjan kuningas ja hallitus olivat saksalaismiehityksen aikana maanpaossa Englannissa.
    Vapaan Puolan hallitus toimi maanpaossa Lontoossa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan ja Neuvostoliiton jaettua Puolan keskenään.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑːnˌpɑko/
  • tavutus: maan‧pa‧ko

Etymologia[muokkaa]

  • yhdyssana osista maa (genetiivi) ja pako

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]