Siirry sisältöön

maanittelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

maanittelu (2)

  1. maanitteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmɑːnit̪ˌt̪elu/
  • tavutus: maa‧nit‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maanittelu maanittelut
genetiivi maanittelun maanittelujen
maanitteluiden
maanitteluitten
partitiivi maanittelua maanitteluita
maanitteluja
akkusatiivi maanittelu;
maanittelun
maanittelut
sisäpaikallissijat
inessiivi maanittelussa maanitteluissa
elatiivi maanittelusta maanitteluista
illatiivi maanitteluun maanitteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maanittelulla maanitteluilla
ablatiivi maanittelulta maanitteluilta
allatiivi maanittelulle maanitteluille
muut sijamuodot
essiivi maanitteluna maanitteluina
translatiivi maanitteluksi maanitteluiksi
abessiivi maanittelutta maanitteluitta
instruktiivi maanitteluin
komitatiivi maanitteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo maanittelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi maanitella ((vahva) vokaalivartalo maanittele- ) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]